Syksyn tunnelman viemänä ilmoittauduin perinteikkäästi kielikurssille. Ja koska olisi hyvä sitoa lisää kirjoja myymälään, keksin sitä vältelläkseni tarvitsevani työkirjan kurssille.
Aina itselleni sitoessani käytän mahdollisimman halpoja, turhia ja parittomia materiaaleja. Tätä kutsun luovuudeksi ja järkeväksi säästämiseksi.
Kaapista löytyi tuollaisia vesivärikuvitettuja kortteja, kuvitus ei omani. Hyvää vahvaa akvarellikestoista kartonkia (vaikka oli painotuote!).
Taustasin kortin käsintehdyllä paperilla ja vahvistin selkää kartonkisuikaleella sisäpuolelta. Vihkoihin valitsin sekalaista paperia, myös ruudullista, koska siitä tulee kouluvihko. Yksinkertainen pitkäpistotekniikka, joka viholle oma rivi.
Rumanvalkoisen takakannen maalasin vesiväreillä sopimaan piirroksen sävyihin. Punainen puuvillalanka tuskin kestää zombihyökkäystä, mutta itselle nyt voi tehdä mitä sattuu.
Kruununa teokselle muutama sopivanvärinen leimasinkirjain sijoiteltuna muodostamaan sanoja. See what I did there?
