keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Polttaa, en paeta voi, en voi


Pitkästä aikaa, hei. 

Jouluun täytyisi valmistautua. Zombit pian jyräävät tavaratalojen käytävillä urahdellen ja lukuisia kasseja kanniskellen. 

En ihmeemmin välitä lahjojen hankkimisesta, kodin koristelusta saati mistään muusta teeman hössötyksestä (mikä kuusi? Antakaa niiden kasvaa metsässä!), mutta yrittäjän täytyy käyttää hyväkseen kanssaihmisten höllentynyt rahankäyttö tänä aikana. 

Tulossa on ainakin lisää nahkaisia kirjakoruja sekä kaulaan että korviin ripustettaviksi. Vegaaneille löytyy paperi- ja tekstiilikantisia. 




Olen tällä välillä kunnostautunut myös verkkokaupan kanssa. Viimeinkin sain laiskan aivoni kuriin ja ryhdyin valokuvaamaan ja verbaalisesti kuvailemaan joitakin myyntiartikkeleitani. Koska en ole ihan varma tämän sivuston markkinointilinjasta, vihjaan viattomasti ja sivulauseessa, että verkkokaupan nimessä on sekä ateljee että katu. 




Zombeista puheenollen - oma hössötyksen aiheeni ja vuoden kiinnostavin juhla, pyhäinpäivä, on vienyt aikaa töiltä varmasti yhtä paljon kuin äidiltäni perunapiirakat ja kuusen valinta. Kolme eri naamiaisasua kolmeen eri juhlaan kahtena viikonloppuna, ja tietenkin kirpputorilöydöin ja omatekoisesti. Yksi asuista on aina zombi, kun loppuu mielikuvitus.