torstai 6. heinäkuuta 2017

Kynsillään raapimaan on tulleet ikkunaa

No niin! Lakisääteinen tämän vuoden postaus!

(Ihan totta, voisi sitä ihan vähän useammin päivittää asioita tänne...)

Viimeisin projektini yhdistää kolme rakasta harrastustani, joista yhden pitäisi olla ammatti ja ansiotyö, vaan kummasti ei ole: kirjansidonta, roolipelaaminen ja cosplay.

Projekti lähti siitä mistä useimmat: oli tylsää eikä kukaan tilannut minulta mitään. Pengoin muutaman päivän World of Warcraftin offhand-kirjoja (tämä käsite tarkoittaa, että pappi tai muu loitsija tahtoo dominoivan käden miekan sun muun vasaran lisäksi pidellä toisessa kädessä runokirjaa). Niitä on pelissä useita, mutta valitsin peruslinjallani kahden tärkeän kriteerin läpi: se on sidottavissa toimivaksi kirjaksi ja sen koristelu on kohtuullisen helppo.

WoWistahan löytyy jos jonkinlaista täysin epäkäytännöllistä ja suorastaan toimintakelvotonta kirjaa, joiden selät kaartuvat elegantisti eli täysin mahdottomasti kieroon tai kirjassa on esim. bambukahva. No okei, kahvallisen voisi joskus huvikseen toteuttaa. But it is not this day.


(Kuva pöllitty Wowheadista)


Satupelin Warlords of Draenor-lisäosasta löytyi kivan ja ihan toteutuskelvon näköinen vasemman käden kirja, Shadowtome. Hauskaa metatason lisää tuo se, että esineen pelissä valmistaa Kirjuri-ammatin osaava pelaaja, eli käytännössä kirjansitoja, hihi.

Itseltäni löytyi joutavaa nahkaa juuri keltaisen ja ruskean väreissä - ei ihan oikeissa sävyissä, mutta akryylimaali pelastaa lopuksi. Kannen nahkaintarsia osoittautui helppoudessaankin sietämättömäksi minun kykylevelilläni, mutta annan riman olla alhaalla, koska esine tulee itselle ja on oikeastaan asun osa (perä edellä puuhun vai miten se sanonta menee - en ole vielä edes päättänyt, mikä se asu on, mutta täytyyhän nyt kirja jo sitoa!).





Muita rimanalituksia tässä projektissa oli päätökseni olla tuhlaamatta hyvää puhdasta paperia moiseen proppiin, jota ei koskaan lueta. Eli etsin kaapista jonkin kantensa menettäneen random-kirjan, joka oli ostettu divarista juuri kauniiden kansien kierrätystarkoituksessa. Sopivan paksu ja patinoitunut romaani, täydellinen tähän tarkoitukseen.

Kohokuvion kannen keskelle loihdin liimaamalla narua oikeaan kuvioon.





Projekti jatkuu seuraavaksi sekoittamalla sopivansävyistä murrettua kulta- ja hopeamaalia, joilla toivottavasti muunnan kirjan ulkonäköä lähemmäksi virtuaalista originaaliaan. Koska kotonani ei ole kultaustyökaluja, toteutan nuo kuviopainaumat todennäköisesti tekstiilitussin ja väkivaltaisen nuuttauksen yhdistelmällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti